Intuitiosta


Intuitio on minulle suuri voimavara tällä hetkellä. Tällä viikolla kävi asia, jossa toimin omaa intuitiotani vastaan, ja se aiheutti kaaosta sekä pahaa mieltä itselleni. Edellä mainittu oli kuitenkin tärkeä opetus siitä, kuinka tärkeää on kuunnella omaa intuitiota.

Wikipedia määrittelee intuition kyvyksi saada tietoa tai ymmärtää asioita ilman tietoista päättelyä. Intuition käyttäminen on ihmiselle luontaista, mutta se on mahdollista valjastaa voimavaraksi elämässä herkistämällä itsensä hienovaraisille viesteille. Tämä vaatii yleensä rauhaa ja hiljaisuutta sekä luottamusta omiin vaistoihin. Edellä mainitut on modernissa maailmassa helppo kadottaa, mutta täysin mahdollista myös palauttaa.

Kadotin yhteyden omaan intuitiooni nuorena, sillä herkkyyteni meni piiloon enkä osannut kuunnella sitä. Koin kyllä nuorella aikuisiällä hetkiä, jolloin toimin intuitiivisesti, mutta omiin vaistoihini en osannut luottaa. Se alkoi palautua vasta sen myötä, kun jätin e-pillerit pois vuonna 2019 ja vuonna 2021 tein tietoisen päätöksen kuunnella intuitiota elämäni valinnoissa. Sen jälkeen olenkin niin keskimäärin tehnyt, vaikka elämä ei toki ole täydelliseksi tullutkaan. Vaistojen kuuntelu on kuitenkin todella tärkeä osa arkeani, jota ilman en osaisi enää elää. Välillä toimin vaistojani vastaan, mutta totuus tulee nopeammin esille kuin aikaisemmin ja saan taas sen langanpätkän päästä kiinni, jota kuuluukin seurata.

Nyt vastaanotan jatkuvasti tietoa siitä, mitkä askeleet elämässäni tukevat paranemistani: tällä hetkellä parannun monista vanhoistakin asioista ja tarvitsen siihen paljon aikaa ja tilaa, jotta kuulen omaa intuitiotani. Se antaa myös tietoa esimerkiksi siitä, millaista ruokaa olisi hyvä syödä, ei tarvita mitään tiettyä erikoisruokavaliota (tiedostan etuoikeuteni että voin miettiä tällaisia asioita; toisaalta ruoka mitä syön keskimäärin on ekologista kasvisruokaa) sekä kehottaa panostamaan luovuuteen, jotta sieluni heräisi taas henkiin kuivemman kauden jälkeen. Monia muitakin ohjeita saan jatkuvasti vastaanottaa, kiitos intuitiolle siitä!

Pieni intuitiivinen hetki tältä päivältä: etsin sopivaa istumapaikkaa pyörämatkalla syödä eväitä. Sopivalta tuntuvaa paikkaa ei tule vastaan, mutta vaistoni ohjaavat minut pysähtymään hevostallille, jolla kävimme äitini kanssa ihastelemassa hevosia kun olin lapsi – ja kappas, hevosaitauksen vieressä on kuin minulle jätetty yksinäinen penkki puun katveessa. Sillä otin myös tämän kuvan. Intuitio on myös uteliaisuutta ja leikkiä sekä avoimuutta arjen ihmeille, joita koitan huomioida tämän hetkisessä elämässäni paremmin.

Jätä kommentti