Yksinäisyydestä


Olen tällä hetkellä yksinäinen ja tuntuu hyvältä sanoa se ääneen: toivon, että tämäkin voisi olla luonnollinen ja inhimillinen asia, josta voi puhua niin kuin muistakin asioista. Toivon, että jokainen yksinäinen ihminen löytäisi rinnalleen toisia ihmisiä, jos niitä kaipaa. Osa valitsee elellä enemmän erakkona; jos yksinäisyys on valinta, silloin se ei ole niin tuskallista.

Oma yksinäisyyteni tällä hetkellä on valinta, sillä onnekseni minulla on paljon rakastavia ihmisiä elämässäni. Valitsen kuitenkin tällä hetkellä kohdata tiettyjä asioita omassa elämässäni sellaiselta syvyydeltä, että en voi päästää kovin monia ihmisiä lähelleni ainakaan kovin usein. Tämäkin saattaa muuttua pian, itse asiassa uskon, että syksyllä avaudun taas enemmän maailmalle ja yksinäisempi ajanjakso tulee päätökseensä. Kaipaan taas jakaa rakkautta ystävien ja uusien tuttavien kanssa: etsivä löytää ja joka nurkan takana voi olla ”sinun ihmisesi”, jonka kanssa jakaa elämän iloja ja suruja. ❤

Yksinäisyydessä on voimaa silloin kun sen kanssa osaa olla eikä pakene asioita, sitä parhaillaan harjoittelen. Minulle on elämässäni usein ollut vaikea olla yksin, olen tuntenut rintakipua ja muuta sellaista. Rakkaus, jota olen saanut kokea nykyisessä parisuhteessani on kuitenkin parantanut tämän yksinolon kivun, vaikka emme olisikaan fyysisesti samassa paikassa. Löysin ”minun ihmiseni”, vaikka en häntä omistakaan ja olen tullut rakastetuksi niin syvältä, että olen voinut avautua koko maailmankaikkeuden rakkaudelle, joka on jokaisessa tuulenhenkäyksessä, puun oksassa ja lehdessä, maan matosessa ja kukkasessa, odottamassa että huomaisimme sen. Jos koet tuskallista yksinäisyyttä parhaillaan, mene luontoon ja pyydä apua. Pyydä että sinua rakastetaan ja että oikeat ihmiset löytäisivät luoksesi. Sinun tulee itse myös tehdä oma osuutesi ja esimerkiksi hakeutua uusiin paikkoihin tai harrastuksiin, joissa ihmisiä kohtaa. Kun olet sydän auki, uudet ystävät ovat mahdollisia missä tahansa elämänvaiheessa<3

Jätä kommentti