Intuitiosta



Intuitio on jännä juttu: välillä se ohjaa tekemään erikoisia valintoja, kuten värjäämään hiuksensa, vaikka on siihen asti aina vastustanut hiusten värjäämistä. Ei auta kuin kokeilla ja sitten tietää, kannattiko!

Tällä hetkellä en ole ihan varma kannattiko, sillä pidän kovasti myös omien hiusteni väristä enkä ole varma jatkanko värjäämistä, mutta kesällä tuo tuntui todella tärkeältä kutsulta seurata ja siitä tuntui alkavan jonkinlainen uusi aikakausi, jossa uskallan myös mennä kohti uutta. Joskus tarvitsemme – tai voimme ainakin hyödyntää – myös ulkoisia muutoksia, jotka ikään kuin tukevat sisäistä muutosta: tällaisia voivat olla esimerkiksi tyylin vaihtaminen, asuinpaikan tai työpaikan muutos. Muutos voi olla myös pelottavaa, varsinkin, jos ei ole tottunut seuraamaan omaa intuitiotansa.

Intuitio liittyy olennaisesti vaistonvaraisuuteen ja myös kehollisuuteen, eläimellisyyteenkin. Intuition seuraamisen voi aloittaa aivan pienistä askelista: vastata johonkin pieneen, hullulta tuntuvaankin kutsuun, kuten opiskella uutta kieltä tai tehdä jotakin ruokaa, jonka tekeminen tuntuu haasteelliselta. Itseäni kutsuu tällä hetkellä leipoa suklaakakku ja vaikka pidän leipomisesta, en ole tehnyt sellaista aikoihin.

Intuitiota voi herätellä luonnossa olemisella, oman kehon liikuttamisella ja siihen yhteyden ottamisella, luovalla toiminnalla ja ottamalla yhteyttä näkymättömään maailmaan, jos se on sinulle tavalla tai toisella tuttu. Intuitio on olennaisesti yhteydessä omaan alitajuntaan ja sen viisauteen, jossa on usein viisaampia vastauksia kuin mitä tietoisella mielellä keksimme. Kannattaa lukea esimerkiksi intuitiosta kertovia kirjoja, jos mielit syvemmin aiheen äärelle.

Jätä kommentti