Menen metsään, tutisevin polvin, heikoin käsin, epävarmoin sydämin. Mitä metsällä on minulle kerrottavaa tänään?
Ainakin se kertoo siitä, että varjot ovat yhtä tärkeä osa kokonaisuutta kuin valo. Hevostallilla mietin pian alkavaa tulihevosen vuotta.
Puut ottavat minut omakseen, puristavat kaukaa niin, että rangastani tulee voimakas; varpaani valuvat maan pinnan alle ja olen osa kokonaisuutta eikä minulla olekaan enää mitään hätää. Tunnen metsän rakkauden yhtä vahvana kuin olen tuntenut jo pikkutyttönä; Kiitos.
Henni
#metsä #rauha #paraneminen

Jätä kommentti